Tehokkaiden tietokoneiden sekä pelikonsoleiden ja nopeiden tietoliikenneyhteyksien myötä ovat poikien ”Pum pum”-leikkisodat siirtyneet virtuaalimaailmaan. Hyvin todentuntuiset pelit ovat mukaansa tempaavia ja lajiensa huiput voivat olla täyspäiväisiä ammattilaisia. Tietenkään veriset ja raa’at pelit eivät ole sallittuja alle 18-vuotiaille, vaan siitä huolimatta pelaajia riittää miljoonia ympäri maailman.
Viime vuosien suosituimmat sotapelisarjat ovat Call of Duty ja Battlefield. Nykyaikaiset pelit tuovat kokonaisvaltaisen taistelunkentän tunnun olohuoneeseen panssarivaunujen ja lentokoneiden saattelemana. Vaivattomat konsolipelit viehättävät todentuntuisuudellaan ja helppoudellaan. Toisaalta jotkin pelit saattavat vaatia pitkällisen sisäistämisen, ennen kuin pelistä saa varsinaisesti mitään irti. Yksi perinteisimmistä ja yksinkertaisimmista pelisarjoista on myös Counter Strike, jossa kahdessa pienessä joukkueessa taistelevat terroristit ja terrorisminvastaiset joukot.
Peleissä taistellaan usein kahdessa tai useammassa joukkueessa. Suurimmillaan joukkueet ovat jopa 64-henkisiä, jolloin joukkuepelissä tiimityö- ja johtamiskyvyt olevat suuressa roolissa. Pelejä voi pelata yleisillä palvelimilla, jolloin pelin jäsenet voivat olla käytännössä ketä vain. Varsinaisessa kilpailutoiminnassa kootaan kiinteitä joukkueita, jotka hiovat taktiikoita ja luovat strategioita sekä ottelevat määrätyssä aikataulussa muita joukkueita vastaan. Ottelut voidaan käydä eräänlaisen ranking-listan otteluina tai turnausmuotoisina. Etenkin turnauspeleissä on mahdollisuus rahapalkintoihin ja sponsorisopimuksiin. Merkittävimmistä turnauksista ja otteluista voi toisinaan lyödä myös vetoa. Turnaus- ja rankinglistan otteluita voi usein seurata suorana verkkolähetyksenä netistä.
Netin sotapelit sisältävät paljon sosiaalista kanssakäymistä, vaikka toisin saattaisi olettaa. Taktiikat ja vihjeet jaetaan puheyhteydellä joukkuekavereille. Toisaalta aktiivisen pelaajan sosiaalinen elämä saattaa rajoittua virtuaalimaailmaan, minkä takia ulospäin pelaaja saattaa vaikuttaa syrjäytyneeltä.
Älypuhelinvallankumouksen myötä myös puhelimissa on erilaisia pelejä, kuten suomalainen huippusuosittu Clash of Clans, jossa yksi pelaaja ohjaa yhden pelaajan sijaan isompaa joukkoa. Perinteisiä Real Time Strategy -pelejä mukaileva peli koukuttaa pelaajan taistelemaan tuhansia muita joukkoja vastaan. Tietokoneella esimerkiksi Warcraft-pelisarjan DOTA-peleissä kilpailu on myös kovaa ja myös DOTA-pelaajista löytyy ammattilaisia.
Useimmat pelaajista ovat kuitenkin linjoilla pelkästään ajanvietollisista syistä, joskin tosielämänkin kaveriporukat saattavat kokoontua verkossa samalle pelipalvelimelle viettämään yhteistä aikaa pelin parissa. Peliammattilaisuus ei ole kaikille, sillä pelkästään nopeat refleksit ja tiimityötaito eivät riitä. Ammattilaisen uralla tarvitaan sataprosenttista omistautumista sekä kuten kaikessa: harjoittelua, harjoittelua ja harjoittelua. Täydellisen omistautumisen sijaan satunnainen pelailukin on antoisaa, vaikka moniin peleihin rakennetaan elementtejä, joilla pyritään koukuttamaan pelaaja tuotteen pariin – ja mahdollisesti käyttämään lisää rahaa pelissä menestyäkseen. Peleistä on tullut elokuviakin suurempi bisnes. Elokuvien jättibudjetitkin alkavat kalveta nykyisten suurpelien kehityskulujen rinnalla.